Archive for the ‘Sápmi Miehtá’ Category

Uuden vuoden kuulumiset

Hyvää uutta vuotta Sápmi miehtá -hankkeen tiimiltä! Hanke on saanut jatkorahoitusta vuoden  2014 loppuun asti, hienoa!

Sini Nuorgamin palattua takaisin omaan työhönsä, olen minä astunut remmiin, hoidan hankkeen loppuun, 31.12.2014.

Viimeisenä vuonna ohjelmassa on vielä verkkonäyttelyiden loppuun saattaminen sekä virtuaaliopetuksen hyvien käytänteiden julkaiseminen etäopettajien hydöynnettäväksi. Huhtikuussa tiimiläiset osallistuvat myös Hämeenlinnassa järjestettävään Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssiin.

Meneillään oleva Uusia ulottuvuuksia opetukseen -koulutus on alkanut tammikuussa ja on tarkoitettu virtuaaliopetuksesta kiinnostuneille opettajille ja muille koulutuksen parissa työskenteleville. Kokoontumiskertoja on ollut jo viisi ja opiskelijat ovat pystyneet hyödyntää koulutusta omiin tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Koulutus järjestetään moduleina, jolloin osallistua voi niihin osioihin, joiden sisältö vastaa parhaiten omia tarpeita. Koulutuksen suorittaminen kokonaisuudessaan antaa opiskelijalle 2 opintopistettä ja hyvät etäopettajan valmiudet. Koulutuksessa paitsi opetetaan, tietysti myös hyödynnetään monipuolisesti erilaisia etäopetuksen mahdollisuuksia, jolloin osallistujat saavat käytännössä tuntumaa etäopetukseen myös opiskelijan näkökulmasta. Koulutus kestää huhtikuulle asti. Kouluttajina toimivat Ellen Pautamo ja Tero Riskilä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta sekä Anu Pruikkonen ja Marko Mehtälä Lapin ammattikorkeakoulusta.

Terkuin Unni L.

Kuluneen syksyn kuulumisia

Syksy alkaa kääntyä talveksi ja vuosi lähestyy loppua. Sápmi Miehtá- hanke kuitenkin jatkaa toimintaa vielä ainakin kesäkuuhun 2014 asti kun saimme hiukan jatkoaikaa rahoittajalta. Hieno uutinen! Minä palaan kuitenkin takaisin etelään ja parhaillaan etsimme projektipäällikön sijaista Sápmi Miehtá- hankkeeseen. Työpaikkailmoitus löytyy sekä virtuaalikoulun että Sápmi Miehtán www-sivuilta. Hakuaika päättyy 5.11.13.

sini_ja_teroOsallistuimme Teron kanssa Aktiivi Plus- hankkeen Tuumasta toimeen – seminaariin Helsingissä. Teemana oli verkostosta voimaa ja saimmekin Teron kanssa pari ideaa seminaarin työmenetelmistä.  Testaamme jo heti seuraavissa koulutuksissa mobiilirataa, jossa hyödynnetään tablet-laitteita ja QR-koodeja. Tarkoituksena on innostaa mobiilioppimisen monipuoliseen maailmaan ja opettaa samalla laitteiden peruskäyttöä toiminnallisin menetelmin.

Toinen seminaarista saatu idea on tiedonjakaminen videoklippien avulla. Osallistumme erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin, joiden antia on mukava jakaa myös niille työkavereille, jotka eivät ole tilaisuuteen päässeet. Kokeilemme jo heti seuraavien valtakunnallisten virtuaaliopetuksen päivien aikana, miten meillä onnistuu seminaarin parhaiden luentojen tai ideoiden tiivistäminen muutaman minuutin videoklippeihin.

Olemme työstäneet viime keväänä etäopetuksen pedagogista virtuaalikoulutusta. Hanki etäopetustaidot- koulutus on tarkoitettu virtuaaliopetuksesta kiinnostuneille opettajille ja muille koulutuksen parissa työskenteleville.  Koulutus sisältää 10 etäluentoa, jotka toteutetaan kevään 2014 aikana alkaen 9.1.2014. Koulutuskokonaisuudesta kerrotaan enemmän orientointiluennolla 26.11.13. Koulutuskokonaisuuden sisältö tulee pian Sápmi Miehtán www-sivuille.

Keväällä 2014 jatkuu etäopetusmenetelmien kehittäminen ja keskitymme projektin aikana kertyneiden hyvien käytänteiden jakamiseen. Paljon on kertynyt kokemusta virtuaaliopetukseen liittyvistä menetelmistä, välineistä ja käytännöistä, ja sitä osaamista halutaan jakaa muillekin etäopetuksesta kiinnostuneille.

Terveisin Sini Nuorgam

Itsearviointityöpaja

Työpajatyöskentely eteni iloisissa tunnelmissa

Sápmi Miehtán itsearviointityöpaja pidettiin 22.11.2012 Rovaniemellä Arktikumin tiloissa. Työpajan toteutti AKTIIVI Plus-koordinointihanke. Työpajassa käytiin läpi tähän astista työskentelyämme peilaten sitä hankesuunnitelmaan. Työpajan tuloksena oli ilo todeta, että hanke on edennyt pääpiirteissään suunnitelmien mukaan. Jatkotoimenpiteiksi sovittiin hankkeen viimeisen vuoden (2013) toimien suunnitteleminen ja aikatauluttaminen jokaisen osatoteuttajan kanssa. Pyrkimyksenä on kohdentaa projektityöskentelyä sen varsinaisiin tavoitteisiin loppuun asti.

Hankkeen toimenpiteitä

Ennakkoon osa hanketoimijoista oli pohtinut työpajan tarpeellisuutta, koska pääpiirteissään työ on edennyt. Toisaalta osa myönsi, että harkitsi osallistumista työpajaan, koska jotkin hankkeen sisäiset projektit eivät ole pysyneet aikataulussa tai osatoteuttajan omaa hankesuunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa sellaisenaan esim. henkilövaihdosten vuoksi. Päivän päätyttyä tunnelmat olivat kuitenkin huojentuneita ja joukko oli tyytyväinen, että työpaja toteutettin ja sen tuloksena kokonaistilanne jäsentyi kaikille. Itse työskentelymenetelmää pidettiin hyvänä ja innostavana.

Hankkeen hyödynsaajia on useita, tärkein ryhmä ovat kuitenkin saamelaiset

Matkan varrella on syntynyt myös paljon uusia ideoita, jotka osaltaan vievät hankkeen tavoitteita eteen päin. Työskentelyn suunnitteleminen ja aikatauluttaminen onkin tässä vaiheessa tärkeää, että pystymme vielä valitsemaan oleellisen ja keskittymään siihen. Toivottavasti ne hyvät ideat, jotka jäävät hankkeessa toteuttamatta, pitävät yllä verkoston yhteistyötä ja jalostuvat hankkeen päätyttyäkin.  Tämä on ainakin yhteinen tahtotilamme!

Projektipäällikön viransijainen oli paikalla itse työpajassa, mutta myös sitä edeltävässä valmistelutilanteessa. Totesimme, että henkilövaihdostilanteissa työpajatyyppinen projektin avaaminen on erittäin antoisaa. Projektipäällikön tehtävät siirtyvät sijaiselle kokonaisuudessaan tammikuun 2013 puolivälissä.

Sápmi Miehtá suosittelee itsearviointityöpajaa muillekin ohjelman hankkeille!

Hankkeemme ajankohtaisia kuulumisia löydät www-sivultamme.

Hankkeen, virtuaalikoulun ja etäopetustyön esittelyä webinaaritallenteessa

Esittelimme Sápmi Miehtá -hanketta, virtuaalikoulua ja etäopetustyötämme Etäopetuksen koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.11.2012. Kerroimme siitä, mitä etäopetustyö käytännössä tarkoittaa koulutuksen järjestäjän ja opettajan näkökulmasta sekä miten etäopetusta on kehitetty oppilaitoksessamme mm. hanketyön kautta. Lisäksi etäopettaja Ellen Pautamo kertoi käytännönvinkkejä, miten eri välineitä voi hyödyntää monipuolisesti etäopetustyössä.

Mikäli olet kiinnostunut webinaaritallenteesta, löydät sen arkistosta, jossa myös muita mielenkiintoisia puheenvuoroja etäopetustyöhön liittyen. Tässä vielä tiivistelmä esityksemme taustalta.

Opetuksen digitsunami – Blogipäivitys ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2012

Luin juuri aamulla Helsingin Sanomista (HS 6.11.12) Matti Apusen kolumnin Maalaisyliopiston loppu. Kolumnissa käsitellään online-oppimista ja sen mahdollista vaikusta mm. yliopistomaailmaan. Kolumnissa puhutaan – Stanfordin yliopiston presidenttiä John L. Hen­nes­sya lainaten – opetusmaailmaa uhaavasta ”tsunamista”, jonka opetukselle aiheuttaa nykyinen digitaalinen tiedonsiirto ja joka on jo totta musiikki-, elokuva- ja mediabisneksessä. Kolumnin mukaan tähän ”tsunamiin” tulisi yliopistojen alkaa valmistautua jo kiireesti. Kolumnissa kuvataan, miten suuret yliopistot voivat verkko-opetuksellaan tavoittaa yhä suurempia massoja ja miten opetuksen saavutettavuus muuttuu, kun se ei enää välttämättä ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan, ja toisaalta pelikentälle nousee myös raha – verkossa tapahtuva opetus nähdään kustannuksia laskevana. Tällöin yhä useammalla on varaa opiskella ns. kalleissa huippuyliopistoissa. Mielenkiintoinen näkökulma opetuksen tulevaisuuteen. Verkko-opettajan näkökulmasta haluan kolumnin innoittamana kommentoida muutamia asioita.

Ensinnäkin, kolumnissa todettiin, että verkko-opetus näyttää soveltuvan erityisesti matemaattisiin aineisiin ja kielen opetukseen. Kielen opetuksesta minulla on kokemusta ja voin allekirjoittaa tuon väitteen. Kielen opetukseen verkko tuo käsittämättömän paljon arkipäivän kielenkäyttötilanteita, autenttista materiaalia, mielekkyyttä, hauskuutta, eikä siinä vielä kaikki! Monesti kielen opiskelun lomassa voi lisäksi oppia muutakin, esim. lintusanastoa kerättäessä voi tutusta nettisivustoihin, joissa on kuvia ja ääninäytteitä linnuista eli samalla voi opetella tunnistamaan lintuja ja oppia jopa ilman erillistä opettelua.  Lisäksi netistä saa tietoa lähes aiheesta kuin aiheesta. Asioihin voi paneutua aivan eri tavalla, koska netistä on helppo etsiä ja löytää tietoa juuri itseään kiinnostavista aiheista, erilaisista näkökannoista, virallisista ohjeista ym. Opetuksessa on aina etua siitä, että opetettava aihepiiri kiinnostaa oppijaa.

Toisekseen kolumnissa kerrottiin globaaliin opetukseen osallistuneiden kokemuksista verkko-opiskelusta. Opettajana opiskelijoiden kommentit: ” En ole kos­kaan en­nen toi­mi­nut yh­tei­sös­sä, jo­ka tar­joaa näin pal­jon eri­lai­suut­ta” ja ”O­lem­me mo­lem­mat my­kis­ty­nei­tä kurs­sien ko­ke­muk­sis­ta”, eivät yllätä. Samanlaisia ahaa-elämyksiä sain aloitellessani etäopettajan työtä kolmisen vuotta sitten. Alkuodotukseni ns. ”heittivät häränpyllyä”, kun netin mahdollisuudet kielenopetuksessa alkoivat pikkuhiljaa avautua. Toki koen edelleen olevani vielä aloittelija muutaman vuoden kokemuksella, mutta luulen pikku hiljaa alkavani ymmärtää, mitä kaikkea digimaailma voi opetukseen tuoda –  varsinkin kielenopetukseen, mutta myös opetukseen ja opetuskulttuurin yleensä.

Kielenopetuksessa opiskelijan omaa aktiivisuutta on helppo lisätä monin  eri keinoin (blogit, keskustelualustat, yhteisölliset oppimisalustat), ja kirjallisen oppimateriaalin lisäksi voi käyttää paljon kuvaa, ääninauhaa, videota. Arkipäivän puhemalleja löytyy uutisista, haastatteluista, makasiiniohjelmista jne. – enää kielenkäyttömallina ei toimi pelkästään oppikirjaa varten tuotettu äänimateriaali. Varisinkin saamen kielen opetuksessa on rikastuttavaa saada opiskelijoiden korviin eri saamen kielen murteiden puhujia, tämä sama koskee varmaan kaikkia kieliä. Kun vielä ottaa huomioon, että opetan suhteellisen pientä kieltä (pohjoissaamen kielellä arviolta ehkä noin 20 000 puhujaa) ja löydän silti kohtalaisen hyvin opetusmateriaaliksi sopivaa ainesta internetin kautta, en uskalla edes ajatella, mitä on tarjolla suurten maailmankielten opettajille.

Kolmas kolumnista esiinnoussut asia, johon haluan tämän blogikirjoitukseni tällä kertaa lopettaa, on viittaus entisen yliopettaja Heli Nurmen toteamukseen: ”Pe­ru­sa­siat ovat kun­nos­sa, ja pe­da­go­gi­set rat­kai­sut toi­mi­vat.” ”Perusasiat” ymmärrän Saamelaisalueen koulutuskeskuksen näkökulmasta siten, että meillä virtuaalikoulussa on järjestetty kokoaikainen tekninen tuki niin opettajille kuin opiskelijoille. Molemmat ryhmät perehdytetään omalla tavallaan oppimisalustojen ja -ohjelmien käyttöön ja opetustilanteessa annetaan myös käytönaikaista tukea. Pedagoginen kehitys ei myöskään ole vain opettajan varassa, vaan sitä tehdään monesta eri perspektiivistä, suunnittelusta teknisen toteutuksen kautta opetukseen asti. Tärkeä resurssi tälle kehittämistyölle on saatu hankkeiden kautta ja tällä hetkellä Sápmi Miehtá on mahdollistanut paitsi toimivat pedagogiset ratkaisut myös mahdollisuuden levittää etäopetuksen parhaita käytäntöjä meiltä maailmalle, mutta myös toiseen suuntaan.

Teknisen tuen välttämättömyyttä verkko-opetuksessa ei aina ehkä huomata, mutta sen puuttumista voisi verrata tavallisessa koulumaailmassa esimerkiksi siihen, että koulurakennuksen ammattimainen rakennus- ja kunnossapitotyö puuttuu ja kiinteistöjen huollosta vastaakin opettaja. Myös verkossa tapahtuva opetus sisältää ”rakennuksia”, joiden huolto- ja hoitovastuun tulisi kuulua pääasiassa jollekin muulle kuin opettajalle. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, vain mielikuvitus on rajana, kun opettaja pääsee toteuttamaan opetusvisioitaan virtuaalimaailmassa!


Hyvää syyslukukautta!

Otsamolla. Kuvaaja: Ulla Isotalo, SAKK

Syksyn tapahtumat on sijoiteltu kalenteriin ja työ uusien opiskelijaryhmien ja opettajien tukipalvelussa on jälleen käynnistynyt. Virtuaalikoulussa on aloittanut 32 opiskelijaa pohjoissaamen kielen perus- ja keskitason koulutuksissa. Suurin osa heistä on uusia. Opiskelijoiden tukipalvelut kuten myös etäopetuksen opetusmenetelmien kehittäminen järjestetään Sápmi Miehtá -hankkeen kautta. Etäkoulutustemme lähijaksolla syyskuussa testataan myös kesän Mobiili-työpajan oppeja käytännössä. Opiskelijat toteuttavat saamen kulttuurin opintoihin sisältyviä harjoitustöitä tableteilla.

Giellagas-instituutin järjestämiä inarinsaamen kielen fonologian ja morfologian opintoja on voinut opiskella etänä kevätlukukaudella 2012. Nyt instituutin järjestämät etäopinnot saavat jatkoa äänne- ja muoto-opin kurssin muodossa syyskuusta alkaen.

Hankkeen yhteistyöverkosto kokoontuu Rovaniemellä 10.9.2012. Päivä jakautuu kahtia siten, että aamupäivällä käsitellään maksatushakemuksiin liittyviä asioita maksatuksista vastaavien kesken ja iltapäivällä koulutetaan osatoteuttajia suunnitellen myös hankkeen etenemistä. Hankkeessa toteutetaan syyslukukauden aikana ”Etä- ja virtuaaliopetuksen pedagoginen koulutus”  11.9.2012 alkaen. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Kemi-Tornion amk:n ja Lapin yliopiston kanssa. Aloituskokoontuminen on Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa, mutta koulutus viedään loppuun etäopetuksena verkossa. Osallistuja saa valmiudet suunnitella ja toteuttaa etäopetusta. Koulutukseen voi hakeutua 4.9.2012 asti.

Pohjoissaamenkielinen lukupiiri verkossa starttaa jälleen 27.9.2012 alkaen, jonka jälkeen kokoontumisia on noin kuukauden välein (ks. tarkemmin lukujärjestyksestämme). Lukupiiri toteutetaan yhteistyössä Lapin maakuntakirjaston kanssa. Lukupiirissä keskustellaan kirjojen pohjalta nousevista keskustelunaiheista ja keskustelua on mahdollista jatkaa blogin kautta vielä verkossakin. Lukupiiri on mahdollisuus ylläpitää saamen kielen taitoa tai ylipäätään keskustella saamen kielellä. Tämä on arvokasta etenkin niille, joiden elinympäristö ei tarjoa mahdollisuutta käyttää saamen kieltä. Lukupiiriin voi hakeutua tästä tai www.rovaniemi.fi/saamelaiskirjasto  -> lohkanriekkis.

Kesäterveiset Rovaniemeltä!

Rovaniemellä työ hankkeessa on edennyt pala kerrallaan. Näin kesäloman kynnyksellä on hyvä miettiä, missä mennään. Hankkeessa on tehty tutkimustyötä liittyen lapintakkeihin, ja työ on ollut monipolvista koko kevään ajan. On ollut riemastuttavaa ja hienoa huomata, että on löytynyt kontakteja ja tietolähteitä suorastaan runsain mitoin verrattuna siihen, mitä niitä oletettiin löytyvän. Erityisesti Rovaniemen lähialueilta on löytynyt ihmisiä, joilla on tietoja ja myös varsinaisia tutkittavia pukuja. Tämä tosin on johtanut siihen, että tutkittavaa on ollut paljon suhteessa työaikaan… läheskään kaikkeen kiinnostavaan ei ole ehditty vielä tarttua.

Merkityksellisintä on, että museon tekemä osuus hankkeessa kiinnostaa jo nyt monia ihmisiä, ja sillä lopputuloksella, joka saadaan aikaan ja laajaan jakoon nettinäyttelynä sekä -opetusmateriaalina tulee olemaan vaikuttavuutta. Se antaa lisää kipinää hanketyöskentelyyn.

Lapintakkien tutkimuksessa on kartoitetttu museon omien kokoelmien anti, käyty läpi kirjallisuutta ja haastateltu ihmisiä. Tärkeintä on löytää nyt varsinaisia pukuja, jotka joko kuvataan tai parhaassa tapauksessa saadaan osaksi museon kokoelmaa. Nyt on edessä kesäloma, mutta heti elokuussa työ jatkuu innolla!

Hyvää heinäkuuta kaikille, hyviä lomia, paljon hilloja ja elokuussa taas pakerretaan!
Hanna Kyläniemi