Archive for the ‘Virtuaalikoulu’ Category

ITK-päivät 2012

Virtuaalikoulu oli ITK-päivillä, tässä mietteitä tuoreeltaan sekä videomuotoinen raportti tapahtumasta.

Reportterimme tavoitti myös tapahtuman järjestäjää edustavan Heikki Mäenpään, tässä taltiointi myös hänen haastattelustaan.


Tämän vuoden ITK-päivillä oli  ”vanhalle” ITK-kävijällle paljon tuttua ja tuttuja. Myöskään tuotteet, joita yritykset esittelivät messuosastoillaan eivät olleet vuodessa muuttuneet pientä tuotekehittelyä lukuunottamatta. Foorumi-esityksissä oli muutama meidän näkökulmastamme mielenkiintoinen aihe, mutta oma esityksemme sattui päällekkäin niiden kanssa.

Tällä hetkellä tvt:n opetuskäytössä näyttää olevan trendinä tablettitietokoneet ja älytaulut. Niitä olikin aika paljon esillä. Eräs näytteilleasettaja esitteli iPadin opetuskäyttöä pitkin päivää. Itsekin otin matkalle mukaan Samsungin Galaxy -tabin, koska tuoreessa muistissa oli yhä viime vuoden muistot kannettavan ja lisähärpäkkeiden kantamisesta pitkin messualuetta sekä kannettavalle tarvittavan pöytätilan vähyydestä. Tänä vuonna ajattelin, että tabletti olisi avain onneen, mutta kannettavan kanssa mentiin tällakin kertaa. Tosin ei samanlaisin seuraamuksin, sillä kannettava oli tänävuonna sopivampaa mallia.

ITK-päivien avauksessa oli mielenkiintoinen puheenvuoro, jossa professori Eric Duval belgialaisesta yliopistosta (Katholieke Universiteit Leuven) kertoi oppimistulosten seurannasta. Tietyssä mielessä samantyyppistä työtä tehdään myös meillä, kun seuraamme, mitä sisältöjä opiskelija on esim. Moodlessa tarkastellut. Tosin, vaikka pystymme näkemään, mitä opiskelija on katsonut, tämä ei tarkoita automaattisesti sitä, että opiskelija olisi välttämättä oppinut jotakin uutta. Käyttäjien seuranta tietoverkoissa on jo kauan aikaa ollut todellisuutta. Vaikka seuranta ei normaalikäyttäjälle näy (muuta kuin ehkä kohdennettujen mainosten muodossa), herättää se itsessään erilaisia kauhuskenaarioita esim. yritysten ja tiedustelupalveluiden vallasta, joka seurantatiedon myötä tulee.

Yrityksille tieto on tietenkin rahaa, ja mitä enemmän käyttäjistä on tietoa, niin sitä enemmän se tuottaa rahaa (tai siis näin sen kuuluisi mennä). Tiedustelupalveluille taas seurantatiedoissa on omat intressinsä, seurantatietojen avulla voidaan esimerkiksi jäljittää haluttuja henkilöitä tai seurata heidän liikkeitään tietoverkoissa. Tästä on yhteiskunnille hyötyä esimerkiksi silloin, jos erilaisia laittomuuksia voidaan tällä tavoin ennalta estää.

Entä mitä hyötyä opettajalle on opiskelijoiden toiminnan seuraamisesta? Ensimmäisenä mieleen tulee asia, jonka professori Duvalkin mainitsi, opettaja pystyy seuraamaan opiskelijoille jakamiensa materiaalien käyttöä. Materiaalien tarkastelemiseen kuluva aika antaa opettajalle joitakin viitteitä siitä, toimivatko opiskelijat ohjeiden mukaan. Opiskelijan mahdollinen tekemättömyyskin paljastuu jo aikaisessa vaiheessa. Yleinen seurantatieto paljastaa opiskelijan aktiivisuuden ja toiminnan eri oppimisympäristöissä. Etuna on esimerkiksi eriyttämistarpeen paljastuminen riittävän ajoissa. Aktiiviselle ja motivoituneelle opiskelijalle voidaan tarjota lisähaasteita tarvittaessa.

Käyttäjien seurannasta tietoverkoissa on sekä etunsa että haittansa. Ihmisten seuranta itsessään ei ole mikään uusi tietoverkkojen myötä syntynyt ilmiö, ihmisiä on seurattu aina, milloin mistäkin syystä. Menetelmät ja toimintaympäristöt ovat vaan olleet aikaisemmin erilaisia. Nykyään seuranta on helppoa ja automatisoitua, mikä mahdollistaa valtavien tietomäärien keräämisen käyttäjien liikkeistä. Kun ensimmäiset vakavat väärinkäytökset tulevat ilmi, on todennäköistä, että asia nousee yleisen keskustelunaiheeksi. Ehkä tämän myötä syntyy myös jonkinlaiset yleispätevät pelisäännöt, mitä tietoja saa kerätä ja mitä ei. Varmaa lienee se, että tavalliselle käyttäjille tarkoitetut erilaiset anonyymit verkon käyttöpalvelut tulevat yleistymään.

Kirjoittaja Tero Riskilä

Mainokset

Girjeváibmilat – lohkanbiire neahtas

Sápmi Miehtá -prošeakta lea ovttas Lappi eanangoddegirjerádjosa Sámi spesiálagirjerádjosiin álggaheame sámegielat lohkanbiirre (eanet dieđut dán liŋkkas). Lohkanbiire čoahkkana neahtas Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Lohkabiirre ulbmilin lea fállat ságastallanbáikki viššalis girjelohkkiide – girjeváibmiliidda. Seammás háliidit čalmmustahttit sámegielat čáppagirjjálašvuođa ja movttiidahttit olbmuid lohkat girjjálašvuođa sámegillii. Sámegielat čáppagirjjálašvuohta almmustuvvá olles áigge muhto buohkat eai álo fuomáš, ahte girjjiid sáhtášii lohkat maiddái sámegillii, ja dat geat lohket sámegielat girjjiid, hárve besset daid birra ságastallat earáiguin.

 Dat geat leat ovdal oassálastán omd. sámegiela oahpahussii, sáhttet lohkabiirres joatkit sámegiela oahppama ja hárjehallat sámegiela geavaheami maiddái gurssa maŋŋel. Lohkanbiire doaibmá ná maiddái ođđalágan, vehá geahppasit oahppanbirasin. Sámegielagiidda, geain sámegielat biras lea guhkkin davvin (dávggaid vuolde), buktá lohkabiire sámegielat joavkku lagabui ja dahká sámegiela geavaheami vejolažžan fuolakeahttá das, gos olmmoš deaivá orrut.

 Girjeárvvoštallamat almmustuvvet hárve dehe eai báljo ollenge, ja nuba sámi girječállitge eai dávjá beasa gullat, mot olbmot leat sin girjjiid váldán vuostá. Váilu nappo lohkkiid ja girjjiid gaskasaš ságastallan, masa maiddái girječállit sáhtášedje searvat. Geahččalit muhtumin oažžut maiddái sámi girječálliid guossin lohkabiirre čoahkkanemiide.

 Lohkanbiirre lassin livččii suohtas, jos seammás sáhtášeimmet álggahit omd. sámi čáppagirjjálašvuođa blogga dehe omd. Facebook-siiddu, masa Girjeváibmilat sáhtášedje čállit iežaset jurdagiid ja árvalusaid girjjiin ja vejolaččat joatkit dan ságastallama, man álggahit lohkanbiirres.

 Girjeváibmilat válljejit ieža makkár girjjiid sii hálidit lohkat. Ságastallamiin fáddán sáhttá leat mii beare, mii guoská girjái dehe girjji fáddái. Ságastallan ii leat ráddjejuvvon mange dihto áššái dehe temái, muhto ságastallit ieža váldet ovdan áššiid, mat girjji logadettiin bohte millii dehe maid hálidit loktet ságastallamii.

 Girjeváibmilat čoahkkanit álggos sullii oktii mánotbajis ja joatkit doaimma boahtte giđa. Dárkilit áigedávvalat biddjojit nehttii Sámi oahpahusguovddáža neahttasiidduide, ja jos Girjeváibmiliid joavkkus lea sadji, mielde sáhttá njuiket goas beare. Gánnáha jearralit, jos orru ahte dát livččii juoga dutnje! Oktavuohtadieđuid gávnnat bajábealde addon liŋkka bokte.

Opetusta Facebookissa – opettaja ja uudet oppimisympäristöt

Keväällä 2011 pidetyllä pohjoissaamen kertauskurssilla harjoittelimme uusien ohjelmien ja oppimisalustojen käyttöä opetuksessa. Kertauskurssilla oli kielen perustaidot omaavia opiskelijoita, joiden kanssa saamen taitoja harjoiteltiin niin nettiin perustetun suljetun Facebook-ryhmän kuin Google doc -dokumenttien avulla. Opettajan näkövinkkelistä käsin kokeilu oli hedelmällinen. Jatkossa ainakin Facebook-ryhmä kielenkäytön harjoittelu- ja käyttöareenana puolustaa paikkaansa vaikka osalle opiskelijoista  Facebookiin kirjautuminen ei ollutkaan niin mieluista.  Kun olemme keskustelleet uusien opiskelijoidemme kanssa Facebookin käytöstä,  niin lähes kaikki – nekin, joilla ei vielä ole Facebook-tunnusta – ovat ymmärtäneet Facebookin lisäarvon opiskelulle ja ovat olleet valmiita liittymään siihen tukihenkilön avustuksella opiskelun ajaksi. Facebook  ympäristönä on oivallinen areena harjoitella kielenkäyttöä ”oikeasti” ja lisäksi sen kautta on helppo  jakaa linkkejä ja muuta kieleen liittyvää materiaalia ja siten päästä kuulemaan, näkemään ja käyttämään kieltä.

Toinen uusi apuneuvo olivat Google doc -dokumentit ja niiden käyttö opetuksessa. Tämän työvälineen hyvä puoli on se, että se mahdollistaa dokumenttien työstämisen yhdessä reaaliaikaisesti ja vähentää turhan tallentelun ja edestakaisin lähettelyn tarvetta sekä pitää viimeisimmän dokumenttiversion kaikkien nähtävillä. Myös opiskelijoiden tekemiä töitä voi helposti jakaa sitä kautta. Toisaalta ainakin välillä dokumenttien teko oli teknisistä syistä hidasta ja ohjelman automaattitallennus pysäytti kirjoittamisen kesken kaiken. Sanakirjatyökaluna Google doc -taulokko-ohjelma oli kätevä, helppokäyttöinen ja helposti opettajan kontrolloitavissa. Opettajana täytyy jatkossa vain vielä paremmin muistaa ohjeistaa opiskelijoita ohjelmien käytössä, koska kun kaikilla on valtuudet muokata jotakin dokumenttia, on myös mahdollista, että joku vahingossa esimerkiksi poistaa koko dokumentin. Onneksi näin ei kuitenkaan päässyt kevään kurssilla käymään vaikka pieniä lipsahduksia kurssin aikana korjattiinkin. Varmuuskopiointi tuleekin tässä kohtaa pitää mielessä.

Virtuaaliopettajana toimiessani olen huomannut, että netti ja sen sisältämä materiaali ja esimerkiksi erilaiset sosiaalisen median mahdollisuudet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia kielenopetuksessa, mutta opettajana on silti koko ajan pidettävä mielessä, että tärkeintä ei ole tekniikalla ja uusilla työkaluilla ja -ohjelmilla kikkailu vaan itse asian eli kielen opettaminen. Virtuaaliopettajana joutuu vielä paljon kokeilemaan ja testaamaan, mikä sopii mihinkin käyttöön ja mikä taas vie enemmän aikaa kuin antaa apuja opetukseen eli tulee pitää jalat maassa vaikka uusia ohjelmia ja keinoja putkahtelee netistä koko ajan. Samoin on annettava aikaa niin itselle kuin opiskelijoillekin tottua uusien ohjelmien käyttöön ja niiden erilaisiin käyttömahdollisuuksiin. Muutamalla toimivalla ratkaisulla pääsee jo pitkälle, ja uusia konsteja voi kokeilla ja ottaa käyttöön pikku hiljaa. Olen myös huomannut, että osa nettiopetuskäytännöistä sopisi hyvin myös ns. perinteisen lähiopetuksen tueksi.

Nettiopetus ei mielestäni opetuksen suhteen juurikaan poikkea perinteisestä lähiopetuksesta, ainoastaan fyysinen tila on muuttunut virtuaalitilaksi mutta sekin on todellinen tila – ei keksitty tai kuviteltu vaan ihan oikea luokka, jossa on opettaja, opiskelukaverit, ”taulu”, siellä voi viitata, tehdä ryhmätöitä jne. Myös työmäärä opetuksessa on sama – ei siis kannata luulla, että nettiopetuksessa kielen oppisi jotenkin helpommin. Kielen oppiminen vaatii aivan samalla lailla työtä virtuaalitilassa kuin lähiopetuksessakin. Ainoastaan matka opiskelupaikkaan voi olla lyhyempi – kotoa kotikoneelle.

Virtuaalikoulun kulunut vuosi

Virtuaalikoulun lukuvuosi on pikkuhiljaa päättymässä. Saamen kulttuurin luennot jatkuvat vielä ja meillä on tarkoitus järjestää yksi lyhyt saamen kielen kertauskurssi opiskelijoillemme. Kertauskurssilla kokeilemme hieman erilaisia ympäristöjä kuin mitä tähän asti olemme käyttäneet ja toivon mukaan saamme uusien ympäristöjen käytöstä hyödyllistä kokemusta, jota voimme hyödyntää sitten ensi vuoden pitkillä kursseilla. Näin alustavasti olemme suunnitelleet käytettäväksi Facebookin suljettuja ryhmiä, Google sivuja ja wikiä (LearnLincin lisäksi). Kirjoittelemme kertauskurssin osalta kokemuksista lisää kun niitä tulee. Lue loppuun