Opetuksen digitsunami – Blogipäivitys ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2012

Luin juuri aamulla Helsingin Sanomista (HS 6.11.12) Matti Apusen kolumnin Maalaisyliopiston loppu. Kolumnissa käsitellään online-oppimista ja sen mahdollista vaikusta mm. yliopistomaailmaan. Kolumnissa puhutaan – Stanfordin yliopiston presidenttiä John L. Hen­nes­sya lainaten – opetusmaailmaa uhaavasta ”tsunamista”, jonka opetukselle aiheuttaa nykyinen digitaalinen tiedonsiirto ja joka on jo totta musiikki-, elokuva- ja mediabisneksessä. Kolumnin mukaan tähän ”tsunamiin” tulisi yliopistojen alkaa valmistautua jo kiireesti. Kolumnissa kuvataan, miten suuret yliopistot voivat verkko-opetuksellaan tavoittaa yhä suurempia massoja ja miten opetuksen saavutettavuus muuttuu, kun se ei enää välttämättä ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan, ja toisaalta pelikentälle nousee myös raha – verkossa tapahtuva opetus nähdään kustannuksia laskevana. Tällöin yhä useammalla on varaa opiskella ns. kalleissa huippuyliopistoissa. Mielenkiintoinen näkökulma opetuksen tulevaisuuteen. Verkko-opettajan näkökulmasta haluan kolumnin innoittamana kommentoida muutamia asioita.

Ensinnäkin, kolumnissa todettiin, että verkko-opetus näyttää soveltuvan erityisesti matemaattisiin aineisiin ja kielen opetukseen. Kielen opetuksesta minulla on kokemusta ja voin allekirjoittaa tuon väitteen. Kielen opetukseen verkko tuo käsittämättömän paljon arkipäivän kielenkäyttötilanteita, autenttista materiaalia, mielekkyyttä, hauskuutta, eikä siinä vielä kaikki! Monesti kielen opiskelun lomassa voi lisäksi oppia muutakin, esim. lintusanastoa kerättäessä voi tutusta nettisivustoihin, joissa on kuvia ja ääninäytteitä linnuista eli samalla voi opetella tunnistamaan lintuja ja oppia jopa ilman erillistä opettelua.  Lisäksi netistä saa tietoa lähes aiheesta kuin aiheesta. Asioihin voi paneutua aivan eri tavalla, koska netistä on helppo etsiä ja löytää tietoa juuri itseään kiinnostavista aiheista, erilaisista näkökannoista, virallisista ohjeista ym. Opetuksessa on aina etua siitä, että opetettava aihepiiri kiinnostaa oppijaa.

Toisekseen kolumnissa kerrottiin globaaliin opetukseen osallistuneiden kokemuksista verkko-opiskelusta. Opettajana opiskelijoiden kommentit: ” En ole kos­kaan en­nen toi­mi­nut yh­tei­sös­sä, jo­ka tar­joaa näin pal­jon eri­lai­suut­ta” ja ”O­lem­me mo­lem­mat my­kis­ty­nei­tä kurs­sien ko­ke­muk­sis­ta”, eivät yllätä. Samanlaisia ahaa-elämyksiä sain aloitellessani etäopettajan työtä kolmisen vuotta sitten. Alkuodotukseni ns. ”heittivät häränpyllyä”, kun netin mahdollisuudet kielenopetuksessa alkoivat pikkuhiljaa avautua. Toki koen edelleen olevani vielä aloittelija muutaman vuoden kokemuksella, mutta luulen pikku hiljaa alkavani ymmärtää, mitä kaikkea digimaailma voi opetukseen tuoda –  varsinkin kielenopetukseen, mutta myös opetukseen ja opetuskulttuurin yleensä.

Kielenopetuksessa opiskelijan omaa aktiivisuutta on helppo lisätä monin  eri keinoin (blogit, keskustelualustat, yhteisölliset oppimisalustat), ja kirjallisen oppimateriaalin lisäksi voi käyttää paljon kuvaa, ääninauhaa, videota. Arkipäivän puhemalleja löytyy uutisista, haastatteluista, makasiiniohjelmista jne. – enää kielenkäyttömallina ei toimi pelkästään oppikirjaa varten tuotettu äänimateriaali. Varisinkin saamen kielen opetuksessa on rikastuttavaa saada opiskelijoiden korviin eri saamen kielen murteiden puhujia, tämä sama koskee varmaan kaikkia kieliä. Kun vielä ottaa huomioon, että opetan suhteellisen pientä kieltä (pohjoissaamen kielellä arviolta ehkä noin 20 000 puhujaa) ja löydän silti kohtalaisen hyvin opetusmateriaaliksi sopivaa ainesta internetin kautta, en uskalla edes ajatella, mitä on tarjolla suurten maailmankielten opettajille.

Kolmas kolumnista esiinnoussut asia, johon haluan tämän blogikirjoitukseni tällä kertaa lopettaa, on viittaus entisen yliopettaja Heli Nurmen toteamukseen: ”Pe­ru­sa­siat ovat kun­nos­sa, ja pe­da­go­gi­set rat­kai­sut toi­mi­vat.” ”Perusasiat” ymmärrän Saamelaisalueen koulutuskeskuksen näkökulmasta siten, että meillä virtuaalikoulussa on järjestetty kokoaikainen tekninen tuki niin opettajille kuin opiskelijoille. Molemmat ryhmät perehdytetään omalla tavallaan oppimisalustojen ja -ohjelmien käyttöön ja opetustilanteessa annetaan myös käytönaikaista tukea. Pedagoginen kehitys ei myöskään ole vain opettajan varassa, vaan sitä tehdään monesta eri perspektiivistä, suunnittelusta teknisen toteutuksen kautta opetukseen asti. Tärkeä resurssi tälle kehittämistyölle on saatu hankkeiden kautta ja tällä hetkellä Sápmi Miehtá on mahdollistanut paitsi toimivat pedagogiset ratkaisut myös mahdollisuuden levittää etäopetuksen parhaita käytäntöjä meiltä maailmalle, mutta myös toiseen suuntaan.

Teknisen tuen välttämättömyyttä verkko-opetuksessa ei aina ehkä huomata, mutta sen puuttumista voisi verrata tavallisessa koulumaailmassa esimerkiksi siihen, että koulurakennuksen ammattimainen rakennus- ja kunnossapitotyö puuttuu ja kiinteistöjen huollosta vastaakin opettaja. Myös verkossa tapahtuva opetus sisältää ”rakennuksia”, joiden huolto- ja hoitovastuun tulisi kuulua pääasiassa jollekin muulle kuin opettajalle. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, vain mielikuvitus on rajana, kun opettaja pääsee toteuttamaan opetusvisioitaan virtuaalimaailmassa!


Hyvää syyslukukautta!

Otsamolla. Kuvaaja: Ulla Isotalo, SAKK

Syksyn tapahtumat on sijoiteltu kalenteriin ja työ uusien opiskelijaryhmien ja opettajien tukipalvelussa on jälleen käynnistynyt. Virtuaalikoulussa on aloittanut 32 opiskelijaa pohjoissaamen kielen perus- ja keskitason koulutuksissa. Suurin osa heistä on uusia. Opiskelijoiden tukipalvelut kuten myös etäopetuksen opetusmenetelmien kehittäminen järjestetään Sápmi Miehtá -hankkeen kautta. Etäkoulutustemme lähijaksolla syyskuussa testataan myös kesän Mobiili-työpajan oppeja käytännössä. Opiskelijat toteuttavat saamen kulttuurin opintoihin sisältyviä harjoitustöitä tableteilla.

Giellagas-instituutin järjestämiä inarinsaamen kielen fonologian ja morfologian opintoja on voinut opiskella etänä kevätlukukaudella 2012. Nyt instituutin järjestämät etäopinnot saavat jatkoa äänne- ja muoto-opin kurssin muodossa syyskuusta alkaen.

Hankkeen yhteistyöverkosto kokoontuu Rovaniemellä 10.9.2012. Päivä jakautuu kahtia siten, että aamupäivällä käsitellään maksatushakemuksiin liittyviä asioita maksatuksista vastaavien kesken ja iltapäivällä koulutetaan osatoteuttajia suunnitellen myös hankkeen etenemistä. Hankkeessa toteutetaan syyslukukauden aikana ”Etä- ja virtuaaliopetuksen pedagoginen koulutus”  11.9.2012 alkaen. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Kemi-Tornion amk:n ja Lapin yliopiston kanssa. Aloituskokoontuminen on Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa, mutta koulutus viedään loppuun etäopetuksena verkossa. Osallistuja saa valmiudet suunnitella ja toteuttaa etäopetusta. Koulutukseen voi hakeutua 4.9.2012 asti.

Pohjoissaamenkielinen lukupiiri verkossa starttaa jälleen 27.9.2012 alkaen, jonka jälkeen kokoontumisia on noin kuukauden välein (ks. tarkemmin lukujärjestyksestämme). Lukupiiri toteutetaan yhteistyössä Lapin maakuntakirjaston kanssa. Lukupiirissä keskustellaan kirjojen pohjalta nousevista keskustelunaiheista ja keskustelua on mahdollista jatkaa blogin kautta vielä verkossakin. Lukupiiri on mahdollisuus ylläpitää saamen kielen taitoa tai ylipäätään keskustella saamen kielellä. Tämä on arvokasta etenkin niille, joiden elinympäristö ei tarjoa mahdollisuutta käyttää saamen kieltä. Lukupiiriin voi hakeutua tästä tai www.rovaniemi.fi/saamelaiskirjasto  -> lohkanriekkis.

Kesäterveiset Rovaniemeltä!

Rovaniemellä työ hankkeessa on edennyt pala kerrallaan. Näin kesäloman kynnyksellä on hyvä miettiä, missä mennään. Hankkeessa on tehty tutkimustyötä liittyen lapintakkeihin, ja työ on ollut monipolvista koko kevään ajan. On ollut riemastuttavaa ja hienoa huomata, että on löytynyt kontakteja ja tietolähteitä suorastaan runsain mitoin verrattuna siihen, mitä niitä oletettiin löytyvän. Erityisesti Rovaniemen lähialueilta on löytynyt ihmisiä, joilla on tietoja ja myös varsinaisia tutkittavia pukuja. Tämä tosin on johtanut siihen, että tutkittavaa on ollut paljon suhteessa työaikaan… läheskään kaikkeen kiinnostavaan ei ole ehditty vielä tarttua.

Merkityksellisintä on, että museon tekemä osuus hankkeessa kiinnostaa jo nyt monia ihmisiä, ja sillä lopputuloksella, joka saadaan aikaan ja laajaan jakoon nettinäyttelynä sekä -opetusmateriaalina tulee olemaan vaikuttavuutta. Se antaa lisää kipinää hanketyöskentelyyn.

Lapintakkien tutkimuksessa on kartoitetttu museon omien kokoelmien anti, käyty läpi kirjallisuutta ja haastateltu ihmisiä. Tärkeintä on löytää nyt varsinaisia pukuja, jotka joko kuvataan tai parhaassa tapauksessa saadaan osaksi museon kokoelmaa. Nyt on edessä kesäloma, mutta heti elokuussa työ jatkuu innolla!

Hyvää heinäkuuta kaikille, hyviä lomia, paljon hilloja ja elokuussa taas pakerretaan!
Hanna Kyläniemi

Kesälomalle

Pohjois-Lapin kesä on alkanut viipyilevästi. Sisätiloissa oleminen on toistaiseksi ollut säiden vuoksi mieluisampi vaihtoehto, mutta nyt odotamme lämpimiä päiviä ja keskiyön aurinkoa. Monet ovat jo päässeet nauttimaan kirkkaista kesäöistä, mutta Sápmi Miehtá vasta tästä eteen päin, aloitamme kesälomamme 21.6 alkaen ja lomailemme heinäkuun viimeiselle viikolle asti. Palaamme töihin yksitellen.

Alkukesän olemme valmistautuneet tulevan syksyn toimiin suunnittelemalla ja sopimalla, miten syksyllä lähdetään liikkeelle. Järjestimme myös yhteistyössä Mobilisti -hankkeen kanssa Mobiilityöpajan Inarissa Sajoksessa. Työpaja oli innostava ja herätti keskustelua mobiilien opetuskäytön eduista, mutta myös siitä, tuovatko mobiilit lisäarvoa opetukseen. Tässä yksi harjoitustyö, jossa pääsimme käyttämään videon editointiohjelmaa. Harjoitteluvaiheessa tuotosta tärkeämpää oli oppia käyttämään itse välinettä. Esimerkiksi videopätkien tekeminen opetukseen on helppoa ja opettajan lisäksi myös opiskelijat voivat tehdä töitään tabletilla videomuotoon. Itse laitteen ja ohjelmistojen lisäksi tutustuimme erilaisiin mahdollisuuksiin hyödyntää tabletteja opetuskäytössä ja opettajat ideoivat, miten he tulevat hyödyntämään mobiileja opetuksessa.

Toivotamme kaikille iloista kesää, nauttikaa lomailusta!!!

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kevätjuhla 1.6.2012

Oppilaitoksemme kevätjuhla pidettiin 1.6.2012 historiallisesti ensimmäistä kertaa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Runsas joukko henkilökuntaa, opiskelijoita ja heidän läheisiään oli saapunut paikalle, mutta tilaa oli riittämiin.

Tänä vuonna virtuaalikoulu esittäytyi kevätjuhlaväelle valmistamamme videon sekä puheen muodossa. Haluamme jakaa myös teille puheemme sekä muistuttaa, että ensi lukuvuoden pohjoissaamen kielen koulutuksiin on juuri nyt haku käynnissä 11.6.2012 asti. Lisätietoja hausta osoitteessa http://www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu.

Puhe: Mikä virtuaalikoulu on? Tämä kysymys voi olla joillakin teistä mielessänne, vaikka monille virtuaalikoulu onkin jo tullut tutuksi. Virtuaalikoulussa opiskelee vuosittain noin 100 opiskelijaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksissa. Tukipalveluamme käyttää noin 150 opiskelijaa ja 20 opettajaa vuodessa. Tukipalvelu kattaa vuosittain noin 2 000 koulutustuntia. Vakituisesti järjestämme 10 opintoviikon laajuiset pohjoissaamen kielen ja kulttuurin perus- ja keskitason koulutukset sekä 2 opintoviikkoa inarin- ja koltansaamen kielen koulutusta. Näiden lisäksi virtuaalikoulun kautta on järjestetty muutakin koulutusta, ensisijaisesti saamen kieleen ja kulttuuriin liittyen.

Etäkoulutuksen lisäksi tarjoamme tukipalvelua etäopetukseen, olemme esimerkiksi jo muutaman vuoden ajan tukeneet Ivalon ja Utsjoen lukioiden etäopetusta. Tänä lukuvuonna olemme lisäksi tukeneet mm. oppilaitoksemme järjestämää perhepäivähoitajien ammattitutkinto koulutusta ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin inarinsaamen kielen fonologian ja morfologian opintoja.

Virtuaalikoulun toimintaan ovat alusta eli vuodesta 2004 lähtien, kuuluneet erilaiset kehittämishankkeet, joilla työhön on saatu tehoa. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kolmevuotinen valtakunnallinen ESR-projekti, Sápmi Miehtá. Projektimme yhtenä tavoitteena on kehittää etäopetusta menetelmällisesti. Etäopetukseen haetaan mielekkyyttä sekä aktiivista oppijuutta edistäviä työvälineitä ja työskentelymuotoja. Olemme tuoneet sosiaalisen median välineet osaksi opiskelua, opiskelijamme ryhmäytyvät Facebookissa, oppivat saamea internetin erilaisia palveluita hyödyntäen ja tuottavat yhteisöllisesti Google-dockseissa ja muissa opiskeluun lisäarvoa tuovissa ympäristöissä. Parhaillaan tutkimme mobiililaitteiden opetuskäytön mahdollisuuksia etäopetuksen tukena ja monipuolistajana. Näitä hyviä käytäntöjä levitetään myös eteenpäin.

Hanketyönä tuotettu etäopetuksen pedagoginen koulutus on suunnattu saamelaisopetuksen ja tutkimuksen opettajille. Kuluneena lukuvuonna koulutimme Oulun yliopiston Giellagas-instituutin henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tulevana lukuvuonna koulutus viedään ensisijaisesti Lapin yliopistoon ja kohderyhmänä ovat kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat sekä saamelaiskysymysten parissa askaroivat tutkijat ja opettajat. On hienoa, että toisen asteen oppilaitoksesta löytyy asiantuntijuutta, josta ollaan kiinnostuneita myös korkea-asteella ja valtakunnallisesti, jopa valtakunnan rajat ylittäen. Virtuaaliopetushan on vain yksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen niin sanotuista vientituotteista.

Tavoitteemme on, että mahdollisimman monella opetustyötä tekevällä on valmiudet antaa etäopetusta monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Saamen kielen ja kulttuurin opettajat ovat hajallaan ja heitä on tarpeeseen nähden vähän. Siksi haluamme huolehtia siitä, että koulutus saadaan mahdollisimman laajasti ja joustavasti jakoon. Tähän etäopetusvälineet tuovat hyvän mahdollisuuden.

Virtuaalikoulumme on kehitetty saamen kielen ja kulttuurin tarpeista käsin. Virtuaalikoulu toteutusmallina on valtakunnallisesti vertailukelpoinen. Olemme todenneet, että toimiakseen etäopetus tarvitsee innostuneiden ja ennakkoluulottomien opettajien ja opiskelijoiden lisäksi suunnittelupanosta sekä tukipalvelun. Nämä kaksi puuttuvat monilta etäopetusta toteuttavilta koulutuksen järjestäjiltä, ja kuitenkin niillä on merkitystä etäopetuksen toimivuuden ja laadun näkökulmasta. Hyvin toteutettuun etäopetukseen opiskelijan on helppo tulla vähemmilläkin atk-valmiuksilla. Toteutusmallimme kautta taataan myös opettajalle tuki ja koulutus niin käytön aikaisesti kuin opetuksen suunnitteluvaiheessa. Olemme myös varmistaneet, ettei opettaja joudu paneutumaan sellaisiin tehtäviin, jotka eivät hänen työhönsä kuulu, esimerkkinä mainittakoon tekninen tukipalvelu.

Tulevaisuus virtuaalikoulussamme näyttää työntäyteiseltä. Meillä on paineet tuotteistaa toimintaamme sekä lisätä henkilökuntaa. Kauttamme on jo nyt toivottu etäopetuksen menetelmällistä koulutusta, oppimateriaalin tuottamiseen liittyvää koulutusta sekä erilaisia kieli- ja kulttuurikoulutuksia. Lisäksi saamen kielen ja kulttuurin etäopetuksen tukipalvelulle on kasvava tarve myös oppilaitoksemme ulkopuolella.

Haluan muistuttaa, että myös oppilaitoksemme opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus opiskella virtuaalikoulussamme. Juuri nyt on käynnissä haku 10 opintoviikon laajuisiin pohjoissaamen kielen koulutuksiimme, jotka on suunniteltu siten, että opiskelu onnistuu myös työn ohessa. Opetus on ilta-aikoina ja kestää kokonaisen lukuvuoden. Opintomme antavat myös valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen pohjoissaamen kielen kokeen. Lisäksi opintomme hyväksiluetaan monissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa. Hakuaika koulutuksiimme päättyy 11.6. Toivotan kaikille myös virtuaalikoulun puolesta hyvää kesälomaa, olette sen ansainneet sekä onnittelen opintonsa päätökseen saaneita!

Eeva-Liisa Rasmus
projektipäällikkö, Sápmi Miehtá -hanke

Lisää kevätjuhlatunnelmia oppilaitoksemme blogissa.

ITK-päivät 2012

Virtuaalikoulu oli ITK-päivillä, tässä mietteitä tuoreeltaan sekä videomuotoinen raportti tapahtumasta.

Reportterimme tavoitti myös tapahtuman järjestäjää edustavan Heikki Mäenpään, tässä taltiointi myös hänen haastattelustaan.


Tämän vuoden ITK-päivillä oli  ”vanhalle” ITK-kävijällle paljon tuttua ja tuttuja. Myöskään tuotteet, joita yritykset esittelivät messuosastoillaan eivät olleet vuodessa muuttuneet pientä tuotekehittelyä lukuunottamatta. Foorumi-esityksissä oli muutama meidän näkökulmastamme mielenkiintoinen aihe, mutta oma esityksemme sattui päällekkäin niiden kanssa.

Tällä hetkellä tvt:n opetuskäytössä näyttää olevan trendinä tablettitietokoneet ja älytaulut. Niitä olikin aika paljon esillä. Eräs näytteilleasettaja esitteli iPadin opetuskäyttöä pitkin päivää. Itsekin otin matkalle mukaan Samsungin Galaxy -tabin, koska tuoreessa muistissa oli yhä viime vuoden muistot kannettavan ja lisähärpäkkeiden kantamisesta pitkin messualuetta sekä kannettavalle tarvittavan pöytätilan vähyydestä. Tänä vuonna ajattelin, että tabletti olisi avain onneen, mutta kannettavan kanssa mentiin tällakin kertaa. Tosin ei samanlaisin seuraamuksin, sillä kannettava oli tänävuonna sopivampaa mallia.

ITK-päivien avauksessa oli mielenkiintoinen puheenvuoro, jossa professori Eric Duval belgialaisesta yliopistosta (Katholieke Universiteit Leuven) kertoi oppimistulosten seurannasta. Tietyssä mielessä samantyyppistä työtä tehdään myös meillä, kun seuraamme, mitä sisältöjä opiskelija on esim. Moodlessa tarkastellut. Tosin, vaikka pystymme näkemään, mitä opiskelija on katsonut, tämä ei tarkoita automaattisesti sitä, että opiskelija olisi välttämättä oppinut jotakin uutta. Käyttäjien seuranta tietoverkoissa on jo kauan aikaa ollut todellisuutta. Vaikka seuranta ei normaalikäyttäjälle näy (muuta kuin ehkä kohdennettujen mainosten muodossa), herättää se itsessään erilaisia kauhuskenaarioita esim. yritysten ja tiedustelupalveluiden vallasta, joka seurantatiedon myötä tulee.

Yrityksille tieto on tietenkin rahaa, ja mitä enemmän käyttäjistä on tietoa, niin sitä enemmän se tuottaa rahaa (tai siis näin sen kuuluisi mennä). Tiedustelupalveluille taas seurantatiedoissa on omat intressinsä, seurantatietojen avulla voidaan esimerkiksi jäljittää haluttuja henkilöitä tai seurata heidän liikkeitään tietoverkoissa. Tästä on yhteiskunnille hyötyä esimerkiksi silloin, jos erilaisia laittomuuksia voidaan tällä tavoin ennalta estää.

Entä mitä hyötyä opettajalle on opiskelijoiden toiminnan seuraamisesta? Ensimmäisenä mieleen tulee asia, jonka professori Duvalkin mainitsi, opettaja pystyy seuraamaan opiskelijoille jakamiensa materiaalien käyttöä. Materiaalien tarkastelemiseen kuluva aika antaa opettajalle joitakin viitteitä siitä, toimivatko opiskelijat ohjeiden mukaan. Opiskelijan mahdollinen tekemättömyyskin paljastuu jo aikaisessa vaiheessa. Yleinen seurantatieto paljastaa opiskelijan aktiivisuuden ja toiminnan eri oppimisympäristöissä. Etuna on esimerkiksi eriyttämistarpeen paljastuminen riittävän ajoissa. Aktiiviselle ja motivoituneelle opiskelijalle voidaan tarjota lisähaasteita tarvittaessa.

Käyttäjien seurannasta tietoverkoissa on sekä etunsa että haittansa. Ihmisten seuranta itsessään ei ole mikään uusi tietoverkkojen myötä syntynyt ilmiö, ihmisiä on seurattu aina, milloin mistäkin syystä. Menetelmät ja toimintaympäristöt ovat vaan olleet aikaisemmin erilaisia. Nykyään seuranta on helppoa ja automatisoitua, mikä mahdollistaa valtavien tietomäärien keräämisen käyttäjien liikkeistä. Kun ensimmäiset vakavat väärinkäytökset tulevat ilmi, on todennäköistä, että asia nousee yleisen keskustelunaiheeksi. Ehkä tämän myötä syntyy myös jonkinlaiset yleispätevät pelisäännöt, mitä tietoja saa kerätä ja mitä ei. Varmaa lienee se, että tavalliselle käyttäjille tarkoitetut erilaiset anonyymit verkon käyttöpalvelut tulevat yleistymään.

Kirjoittaja Tero Riskilä

Kevätterveisiä!

Sápmi Miehtán kevätkausi on mennyt iloisesti projektin töitä tehden sekä tulevaa suunnittellen ja valmistellen. 21.3.2012 kokoonnuimme hankkeen yhteistyöverkoston kesken Inarissa. Ohjelmassa oli mm. Marko Mehtälän (Kemi-Tornion amk) luento webinaarien järjestämisestä (lataa diaesitys). Lisäksi hankkeen osatoteuttajat täsmensivät hankesuunnitelmiaan ja hankeverkosto vieraili Siidassa, jossa tutustuttiin näyttelyyn ja Sápmi Miehtássa tuotettavaan Eatnašaddu-verkkosivustoon.

Sápmi Miehtá / virtuaalikoulu muutti toimipistettään saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen maaliskuun puolivälissä. Toistaiseksi meillä on tukikohta myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Ivalon toimipisteessä, josta käsin ilta-aikana tapahtuva etäopetus pääsääntöisesti tuetaan.

Valmistaudumme myös kevään 2012 ITK-konferenssiin, joka järjestetään Hämeenlinnassa Aulangolla.  Esittelemme etäopetustoimintaamme ja Sápmi Miehtá -hanketta 19.4. klo 14.00-14.30. Voit tutustua esityksemme sisältöön tarkemmin tästä.

Voit lukea myös virtuaalikoulun kuulumisia oppilaitoksemme blogista, olemme koonneet kirjoitukseen vuoden 2011 lukumääriä sekä opiskelijapalautetta tänä lukuvuonna virtuaalikoulussa opiskelleilta.

Toivotamme teille hyvää ja aurinkoista pääsiäistä!